Uutiset
Anu Penttisen näyttely White Light kesällä Gumbostrandissa, Sipoossa
Anu Penttinen on muotoilija ja lasitaiteilija, joka asuu ja työskentelee Nuutajärven Lasikylässä, jossa taidelasia on tehty jo lähes 230 vuotta. Anulla on BA (Hons) tutkinto Australian National Universityn School of Artin taidelasiosastolta vuodelta 2000, ja pitääkin aikaa Australiassa oleellisena vaiheena taiteilijan uransa kehittymisessä sellaiseksi kuin se on tänä päivänä. Hän suoritti MA –tutkinnon Taideteollisen korkeakoulun lasi- ja keramiikkasuunnittelun osastolla vuonna 2002.
Penttinen on freelance-muotoilijana tehnyt useita yhteistyöprojekteja ja muotoilutoimeksiantoja suomalaisten muotoiluyritysten kanssa, luoden samanaikaisesti omaa taiteellista uraa lasin parissa. Yli kaksi vuosikymmentä kestänyt työskentely kulminoituu kahteen erityiseen tekniikkaan ja niissä kehittymiseen; ruotsalaiseksi kutsuttuun verholasiin sekä Australiassa kehitettyyn ns. Roll-up –tekniikkaan. Anun teoskokonaisuudet ovat muotoutuneet vahvasti hiontamenetelmillä kuvioiduista, graafisen mustavalkoisista pullomaisista töistä detaljirikkaisiin ja monivärisiin, opaalilasilevyistä yhteensulattamalla ja puhaltamalla valmistettuihin kappaleisiin. Molempia kokonaisuuksia on leimannut vahvat kontrastit ja epälasimaisuus.
Penttinen pyrkii olemaan aktiivinen ja inspiroitumaan erilaisissa projekteissa ja yhteistyömuodoissa. Lasitaiteen lisäksi hän työskentelee tapahtumapäällikkönä, joka antaa mahdollisuuden toimia myös hänelle luontevan konseptointityön ja graafisen suunnittelun parissa. Penttinen on erityisen kiinnostunut gastronomiasta kotikokki/foodieperspektiivistä, ja tämä johti nuutajärveläisen kyläravintolan ja –hotellin konseptointityöhön, perustamiseen ja pyörittämiseen viiden vuoden ajan.
Näyttely avoinna 6.6.–14.8.2022
Lisätietoja ja yhteystiedot:
Gumbostrand Konst & Form
Vainuddintie 72–28
01150 Söderkulla
Nuutajärven Lasikylän historialliselle lasitehdaskiinteistölle uusi omistaja
Tiedote 2.12.2021
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö sr on tänään myynyt omistamansa Nuutajärven Pruuki kiinteistö Oy:n osakkeet suomalaiselle Olderman Oy:lle. Yhtiön omistaja Ari Salmi aikoo jatkaa Nuutajärven Lasikylän kehittämistä yhteistyössä kulttuurisäätiön kanssa.
”Uskon vahvasti suomalaisen lasitaiteen ja puhallustaidon tulevaisuuteen. Tunnettujen taiteilijoiden myötävaikutuksella ja Lasikoulun hyvällä perusopetuksella Nuutajärvi pystyy kasvattamaan uusia huippuja alalle, kertoo Salmi. Nuutajärven Pruuki Oy:ksi nimensä lyhentävä yrityksemme aikoo panostaa myös Nuutajärven Lasikylän kehittämiseen ainutlaatuisena kulttuurimatkailukohteena ja aktiivinen tarjonta yrityksille kokous- ja koulutustapahtumien pitopaikkana tulee jatkossa lisääntymään.”
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö pystyy tämän yrityskaupan tuloksena entistä paremmin keskittymään nuutajärveläisen ja suomalaisen lasikulttuurin vaalimiseen ja edistämiseen.
Vuonna 1793 perustettu Nuutajärven Lasitehdas on suomalaisen lasin kehto, monet tämän päivän suomalaisen lasitaiteen ja -muotoilun klassikoista on alun perin luotu Nuutajärvellä. Siellä toimivat yli kolmekymmentä lasitaiteilijaa ja -puhaltajaa muodostavat Pohjoismaiden suurimman ja edelleen kasvavan lasintekijäyhteisön. Lasitehtaan tiloissa toimii myös Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutus, jonka kautta valmistuu vuosittain uusia ammattilaisia luomaan suomalaisen lasin tulevaisuutta.
Lisätietoja:
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön puheenjohtaja
Jussi Toikka
puh. 040 505 4011, jussi.toikka@nuutajarvensaatio.fi
Olderman Oy:n toimitusjohtaja
Ari Salmi
puh. 050 560 7939, ari.salmi@logistikas.fi
Lasintekijöiden kylä – tarinoita Nuutajärveltä
Elsa Seppälä käsittelee laseja puhalluksen ja jäähdytyksen jälkeen.
Kuva: Toivo Hartikainen
Marja-Leena Salo: Lasintekijöiden kylä – tarinoita Nuutajärveltä
Kirja julkistettu 21.8.2021.
Oranssina hehkuva yli 1000-asteinen lasiuuni on Nuutajärven lasikylän sydän. Mutta miten se on pystynyt
sykkimään jo yli 220 vuotta? Miten kylään on kasvanut nykyinen maamme laajin itsenäisten lasintekijöiden
yhteisö? Entä mitä tekivät lapsuuttaan elävät nuoret pojat hämärässä ja meluisassa lasitehtaassa vielä
muutama vuosikymmen sitten?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Lasintekijöiden kylä -kirja, jossa pääset kokijoiden mukana
lasitehtaan tulikuumaan hyttiin puhaltamaan, kantamaan, hiomaan ja kaivertamaan lasia. Hikisessä työssä
hörpätään välillä pilsneriä ja taukohetkinä pannaan juoksupojat hakemaan Suomi-makkaraa. Lasitehtaan
suuresti varjellut lasireseptit avautuvat ainakin arsenikin verran. Onneksi joudut havahtumaan vuonna 1950
tapahtuneeseen tuhoisaan yölliseen tulipaloon ainoastaan kirjan sivuilla.
Lasintekijöiden kylä vie arjen aikamatkalle ennen kaikkea 1950–60-luvuille. Kokijat kertovat työstään,
arjestaan, perhe-elämästään ja sattumuksista, jotka vielä ovat muistinkantaman päässä. Taiteilijat elivät
kyläläisinä kyläläisten joukossa, niinpä saat kuulla mm. Kaj Franckin kodin päreovista, joihin eräissä juhlissa
rävähti miehen mentävä aukko, Saara Hopean omenin kuvioidusta jouluhameesta ja Oiva Toikasta
uintiretkillään, jotka saivat veneilijät valppaiksi.
Lopuksi harppaat aivan Nuutajärven lasikylän alkuvuosiin 1700-luvun loppuun. Näistä vuosista on
koottu tiiviit tarinat, joista selviää, miksi Nuutajärven kartanon omistaja perusti syvälle Hämeen
metsiin, nykyiseen Urjalan kuntaan, lasitehtaan. Selviää myös, mikä rooli tavaratalon perustajalla
G. F. Stockmannilla ja Helsingin laivatelakan perustajalla Adolf Törngrenillä oli Nuutajärvellä.
Kirja perustuu laajoihin haastatteluihin ja arkistotutkimukseen. Merkittävä lähde on lähes
parinkymmenen nuutajärveläisen ryhmä, joka kokoontui pari vuotta. Kirjan runsas kuva-aineisto
on ainutkertaista, sillä se on saatu pääosin perhealbumeista.
Osa kertomuksista on julkaistu v. 2007 ilmestyneessä Pruukin raitilta -kirjassa. Miksi sitten lähdin
laatimaan uutta käsikirjoitusta? Loppuunmyydyn kirjan tarinat on syytä pitää kansien välissä ja
kiinnostuneiden saatavilla. Lisäksi olen vuosien kuluessa löytänyt jatkuvasti uutta ennen
julkaisematonta tietoa tämän Suomen vanhimman lasikylän elämästä, enkä halua pitää niitä vain
omassa arkistossani.
Kirjan kirjoittaja, FM, toimittaja, vapaa kirjoittaja Marja-Leena Salo on asunut Nuutajärven
lasikylässä 1980-luvun alkupuolelta. Hän on käsitellyt Suomen vanhinta lasikylää useissa
artikkeleissaan, tutkielmissaan ja kirjoituksissaan.
LISÄTIETOJA:
Marja-Leena Salo
p. 040 563 4356
Neulo Nuutajärvi-sukat
Iskikö sinuunkin neuloosi? Tässä apua vaivaasi, neulo Nuutajärvi-sukat!
Entinen nuutajärveläinen Elina Vänttinen on toteuttanut neuleohjeen, jossa hän käytti inspiraationa Puukonttori-rakennuksen kauniita ikkunoita ja koristeellisia puuleikkauksia.
Suomen lasimuseo
Suomen lasimuseon tehtävä valtakunnallisena vastuumuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta vanhaan historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen.
Näyttelyt
Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi lasimuseo esittelee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa.
Ajankohtaisiin näyttelyihin tästä.
Suomen lasimuseo järjestää myös toimialaansa liittyviä kierto- ja vaihtonäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.
Yhteystiedot:
Suomen lasimuseo
Tehtaankatu 23
11910 Riihimäki
glass.museum@riihimaki.fi
p. 050 500 1956
Käsin valmistettu lasi halutaan Unescon kulttuuriperinnön luetteloon
Suomi liittyy mukaan monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikkaa ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen lasimuseo on ollut hakemuksen alulle panija ja koordinoija Suomessa.
Lisätietoa Suomen Lasimuseon verkkosivuilta:
Lisätietoja:
Uta Laurén, amanuenssi
Suomen lasimuseo, Riihimäki
Venetsialaisiin lasinpuhallustekniikoihin liittyvän työpajan valmistelua Muranossa. Kuvassa mestaripuhaltaja Matteo Tagliapietra. Kuva: Suomen Lasimuseo.
Nuutajärven Lasikylän Pruukin pajojen yksi osa poissa käytöstä toistaiseksi
Nuutajärven Lasikylän Pruukin pajojen yksi osa on toistaiseksi pois käytöstä remontin takia.
Pruukin pajoille rakennetaan uusia työhuoneita.