Uutiset

Nuutajärven Lasikylän Pruukin pajojen yksi osa poissa käytöstä toistaiseksi

Nuutajärven Lasikylän Pruukin pajojen yksi osa on toistaiseksi pois käytöstä. Kyseessä on kiinteistön osa, jonka varrella sijaitsevat seuraavien toimijoiden tilat: Studio Heikki Viinikainen, Kylvö Design, Nokuro design, Hembula Design, Lea Swantz Glass Design ja Studiolasi Markus Mäkinen.

Toimijoiden uusista työtiloista tiedotetaan heti, kun tilat varmistuvat. 

Pruukin pajojen muut osat ja Nuutajärven Lasikylän muut rakennukset ovat edelleen käytössä. Tervetuloa kyläilemään!

Iittala Outlet Nuutajärven myymälä on suljettu pysyvästi.
Lähin Iittalan myymälä löytyy Humppilan Lasitehtaalta.

Nuutajärven Lasikylän historialliselle lasitehdaskiinteistölle uusi omistaja

outlet takaa talvella.jpg

Tiedote 2.12.2021

 

Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö sr on tänään myynyt omistamansa Nuutajärven Pruuki kiinteistö Oy:n osakkeet suomalaiselle Olderman Oy:lle. Yhtiön omistaja Ari Salmi aikoo jatkaa Nuutajärven Lasikylän kehittämistä yhteistyössä kulttuurisäätiön kanssa.

 

”Uskon vahvasti suomalaisen lasitaiteen ja puhallustaidon tulevaisuuteen. Tunnettujen taiteilijoiden myötävaikutuksella ja Lasikoulun hyvällä perusopetuksella Nuutajärvi pystyy kasvattamaan uusia huippuja alalle, kertoo Salmi.  Nuutajärven Pruuki Oy:ksi nimensä lyhentävä yrityksemme aikoo panostaa myös Nuutajärven Lasikylän kehittämiseen ainutlaatuisena kulttuurimatkailukohteena ja aktiivinen tarjonta yrityksille kokous- ja koulutustapahtumien pitopaikkana tulee jatkossa lisääntymään.”
 
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö pystyy tämän yrityskaupan tuloksena entistä paremmin keskittymään nuutajärveläisen ja suomalaisen lasikulttuurin vaalimiseen ja edistämiseen. 
 
Vuonna 1793 perustettu Nuutajärven Lasitehdas on suomalaisen lasin kehto, monet tämän päivän suomalaisen lasitaiteen ja -muotoilun klassikoista on alun perin luotu Nuutajärvellä. Siellä toimivat yli kolmekymmentä lasitaiteilijaa ja -puhaltajaa muodostavat Pohjoismaiden suurimman ja edelleen kasvavan lasintekijäyhteisön. Lasitehtaan tiloissa toimii myös Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutus, jonka kautta valmistuu vuosittain uusia ammattilaisia luomaan suomalaisen lasin tulevaisuutta. 

 

Lisätietoja:
 
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön varapuheenjohtaja
Jussi Toikka
puh. 040 505 4011, jussi.toikka@nuutajarvensaatio.fi

Olderman Oy:n toimitusjohtaja
Ari Salmi
puh. 050 560 7939, ari.salmi@logistikas.fi

Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö ja Olderman Oy tehneet
AIESOPIMUKSEN NUUTAJÄRVEN PRUUKI KIINTEISTÖYHTIÖN MYYNNISTÄ OLDERMAN OY:LLE

Kellotalo Ravintola.jpg

Tiedote 28.10.2021

 

Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö on tänään allekirjoitetulla aiesopimuksella sopinut Nuutajärven Pruuki kiinteistö Oy:n myynnistä Olderman Oy:lle. Muun muassa kiinteistöalalla toimivan Olderman Oy:n omistaa Ari Salmi. Hän on raumalainen yritysjohtaja ja kiinteistöjalostaja.
 
Ari Salmi on yksi kolmesta perustajasta, jotka herättivät korealaisen STX:n sulkeman Rauman telakan uudelleen henkiin. Salmi toimii Rauman uuden telakan RMC:n hallituksessa. Telakalla rakennetaan mm. risteilyaluksia. Sieltä tulevat myös esim. Puolustusvoimien korvetti-alukset.  Salmi, 58, on myös mm. logistiikka-alalla toimivan Logistikas Oy:n perustaja. Tästä yrityksestään hän myi enemmistön Sievi Capital Oy:lle viime syksynä. Mainittakoon myös, että Salmi on jääkiekkoseura Rauman Lukon hallituksen puheenjohtaja. Hänen kaudellaan Rauma ylsi Suomen mestaruuteen keväällä 2021.
 
Salmi on vieraillut Nuutajärvellä useaan kertaan ja tutustunut kiinteistöön, kylään, toimijoihin ja kylän taustoihin. Omien sanojensa mukaan hän ei pelkää vanhoja rakennuksia ja on kiinnostunut kunnostamaan Lasikylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Hän on lupautunut sijoittamaan merkittävän panostuksen kahden tulevan vuoden sisällä niiden peruskorjaukseen ja jalostamiseen. Tavoitteena on luoda vuokralaisille heidän tarpeitaan vastaavat toimintaedellytykset.
 
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön ja tulevan omistajan välille solmitaan yhteistyösopimus, jonka pohjalta kylää kehitetään Uusi Nuutajärvi -suunnitelman mukaisesti.
 
Lopullinen kauppa Olderman Oy:n ja Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön välillä allekirjoitetaan 1.12.2021 mennessä.
 
Nuutajärvellä, 28.10.2021
 
Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö
 
Lisätietoja:     
varapuheenjohtaja Jussi Toikka, puh. 040 505 4011, jussi.toikka@upm.com
Ari Salmi, puh. 050 560 7939, ari.salmi@olderman.fi

 

Näyttely Asteita – suomalainen lasialan koulutus /
Degrees – Learning with Glass,
Suomen lasimuseossa Riihimäellä 29.10.–31.12.2021.

Jukka Viuha Sleepless cities.jpg

Kuvassa Jukka Viuhan teos Sleepless cities. 

Opiskelijoiden rakentama sekä Suomen lasimuseon kuratoima näyttely valaisee Suomen lasialan koulutuksen monipuolisuutta ja korkeaa tasoa sekä muotoilu- että ammatillisen koulutuksen osalta. Näyttelyssä esitellään toisen ja kolmannen koulutusasteen opiskelijatöitä.

 

Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutukselta näyttelyssä on mukana yksittäisten opiskelijatöiden lisäksi muutama yhteisteos, jotka on suunniteltu ja valmistettu ryhmätöinä.

 

Suomessa voi opiskella lasinpuhallusta Ammattiopisto Tavastiassa Nuutajärven lasikylässä, Urjalassa ja Iittalan lasitehtaalla, Hämeenlinnassa sekä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Lisäksi Aalto-yliopistolla, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla on lasihytti, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua lasinpuhallustekniikoihin.

 

Lisätiedot:

 https://static1.squarespace.com/static/58eccbf7579fb356c84e9198/t/61778dd9812cc77e0535a235/1635225050080/ASTEITA.pdf

Vuoden Kylä -kunniamaininta Nuutajärven Lasikylälle!

Nyt on aihetta juhlaan! Nuutajärven Lasikylä on saanut kunniamaininnan Pirkan kylien Vuoden kylä 2021 -sarjassa.

Raati perustelee valintaa seuraavasti:

”Nuutajärvi on vanha teollisuuskylä, jonka sydän on ollut lasitehdas. Tehtaan lakkauttamisen jälkeen kylän lukuisat toimijat ovat aktivoituneet kylän poikkeuksellisen arvokkaan perinnön säilyttämiseksi.

Tällä hetkellä Nuutajärvellä panostetaan etenkin matkailuun, lasinpuhalluksen perintöön, taiteeseen ja käsityöhön, lasialan koulutukseen ja yrittäjyyden edellytysten kehittämiseen. Kylässä huokuu vahva yhteisöllisyys, jonka eteen työtä tekevät muun muassa kulttuurisäätiö, yhdistykset, osuuskunta, yksittäiset yrittäjät sekä nykyiset ja entiset kyläläiset.”

Onnea ja lämpimästi tervetuloa kylään!

Tove Janssonin syntymäpäivä ja suomalaisen taiteen päivä 9.8.

150 mitali piirros.jpg
Mitali_150.jpg

Kuvat: Signe Hammarsten-Janssonin suunnitelmapiirros ja kuva valmiista mitalista, Marja-Leena Salo.

Nuutajärvellä lippu nousee salkoon juhlamielellä, sillä kylä on paikka, jossa syntyy jatkuvasti uutta suomalaista taidetta ja jolla on linkkejä Tove Janssoniin.

Tove Janssonin äiti, taiteilija Signe Hammarsten-Jansson (Ham) suunnitteli Nuutajärven lasitehtaan 150-vuotisjuhliin lasisen mitalin. Signeerattu suunnitelmapiirros löytyi pari vuotta sitten. Muistomitali annettiin työntekijöille ja lasitehtaan sidosryhmille juhlapäivänä 25.2.1943. Mitaleja on edelleen nuutajärveläisillä säilössä sekä siirtyneenä perintönä seuraavilla sukupolvilla.

Tove Janssonin isän isoisä Viktor Jansson toimi lasitehtaan patruunana. Hän vuokrasi yhdessä Carl Heitmannin kanssa lasitehtaan vuonna 1859. Jansson mm. perusti ensimmäisen kaupan Nuutajärvelle, joka oli samalla Urjalan ensimmäinen kauppa. Kauppa toimi todennäköisesti Puukonttorissa. Jansson kuoli 38-vuotiaana, ja hänen hautansa on Urjalan hautausmaalla.
 

Lasintekijöiden kylä – tarinoita Nuutajärveltä

Elsa Seppala_k_Toivo Hartikainen.jpg

Elsa Seppälä käsittelee laseja puhalluksen ja jäähdytyksen jälkeen.

Kuva: Toivo Hartikainen

Marja-Leena Salo: Lasintekijöiden kylä – tarinoita Nuutajärveltä


Kirja julkistettu 21.8.2021.

Oranssina hehkuva yli 1000-asteinen lasiuuni on Nuutajärven lasikylän sydän. Mutta miten se on pystynyt
sykkimään jo yli 220 vuotta? Miten kylään on kasvanut nykyinen maamme laajin itsenäisten lasintekijöiden
yhteisö? Entä mitä tekivät lapsuuttaan elävät nuoret pojat hämärässä ja meluisassa lasitehtaassa vielä
muutama vuosikymmen sitten?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Lasintekijöiden kylä -kirja, jossa pääset kokijoiden mukana
lasitehtaan tulikuumaan hyttiin puhaltamaan, kantamaan, hiomaan ja kaivertamaan lasia. Hikisessä työssä
hörpätään välillä pilsneriä ja taukohetkinä pannaan juoksupojat hakemaan Suomi-makkaraa. Lasitehtaan
suuresti varjellut lasireseptit avautuvat ainakin arsenikin verran. Onneksi joudut havahtumaan vuonna 1950
tapahtuneeseen tuhoisaan yölliseen tulipaloon ainoastaan kirjan sivuilla.

Lasintekijöiden kylä vie arjen aikamatkalle ennen kaikkea 1950–60-luvuille. Kokijat kertovat työstään,
arjestaan, perhe-elämästään ja sattumuksista, jotka vielä ovat muistinkantaman päässä. Taiteilijat elivät
kyläläisinä kyläläisten joukossa, niinpä saat kuulla mm. Kaj Franckin kodin päreovista, joihin eräissä juhlissa
rävähti miehen mentävä aukko, Saara Hopean omenin kuvioidusta jouluhameesta ja Oiva Toikasta
uintiretkillään, jotka saivat veneilijät valppaiksi.

Lopuksi harppaat aivan Nuutajärven lasikylän alkuvuosiin 1700-luvun loppuun. Näistä vuosista on
koottu tiiviit tarinat, joista selviää, miksi Nuutajärven kartanon omistaja perusti syvälle Hämeen
metsiin, nykyiseen Urjalan kuntaan, lasitehtaan. Selviää myös, mikä rooli tavaratalon perustajalla
G. F. Stockmannilla ja Helsingin laivatelakan perustajalla Adolf Törngrenillä oli Nuutajärvellä.
Kirja perustuu laajoihin haastatteluihin ja arkistotutkimukseen. Merkittävä lähde on lähes
parinkymmenen nuutajärveläisen ryhmä, joka kokoontui pari vuotta. Kirjan runsas kuva-aineisto
on ainutkertaista, sillä se on saatu pääosin perhealbumeista.

Osa kertomuksista on julkaistu v. 2007 ilmestyneessä Pruukin raitilta -kirjassa. Miksi sitten lähdin
laatimaan uutta käsikirjoitusta? Loppuunmyydyn kirjan tarinat on syytä pitää kansien välissä ja
kiinnostuneiden saatavilla. Lisäksi olen vuosien kuluessa löytänyt jatkuvasti uutta ennen
julkaisematonta tietoa tämän Suomen vanhimman lasikylän elämästä, enkä halua pitää niitä vain
omassa arkistossani.

Kirjan kirjoittaja, FM, toimittaja, vapaa kirjoittaja Marja-Leena Salo on asunut Nuutajärven
lasikylässä 1980-luvun alkupuolelta. Hän on käsitellyt Suomen vanhinta lasikylää useissa
artikkeleissaan, tutkielmissaan ja kirjoituksissaan.

LISÄTIETOJA:

Marja-Leena Salo

marjaleena.salo55@gmail.com

p. 040 563 4356
 

Postin taidepalkinto 2021 lasitaiteilija Alma Jantuselle

AlmaJantunen_väribaariPhotoJohannesRanta

14.4.2021 Postin tiedote

Värikkäitä lasiteoksia esittelevät postimerkit tulevat myyntiin syyskuussa

Posti Oy on myöntänyt vuoden 2021 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon lasitaiteilija Alma Jantuselle, joka tunnetaan iloisen värikkäistä lasiteoksistaan. Postin taidepalkintoon kuuluu 10 000 euron arvoinen rahapalkinto ja postimerkkijulkaisu taiteilijan töistä. Alma Jantusen kädenjälkeä nähdään kahdessa postimerkissä ensi syyskuussa.

Alma Jantunen sanoo tekevänsä lasiveistoksia, jotka saavat muotonsa elävistä olennoista, kasveista tai vaikka lumipallosta. ”Teosten ideat ja muodot lähtevät usein liikkeelle hetkellisistä mielikuvista ja tunnelmista, jotka kirjaan jatkoa varten muistiin.”

Taidekäsityöläisenä Jantunen sekä suunnittelee että toteuttaa työnsä itse. ”Kun työtä aletaan hahmotella, pitää olla selkeä idea mielessä. Pikaisten luonnosten pohjalta lähden suunnittelemaan työn toteutusta, tekniikkaa ja mitoitusta.”

Itse lasinpuhaltaminen on intensiivistä työtä nopeasti jäähtyvän lasimassan kanssa. ”Jätän yleensä työn värien valitsemisen ihan viime hetkeen. Käytän laajaa noin 400 värin valikoimaa, josta valikoin värit intuitiolla. Lasiteoksen värit asettuvat paikoilleen jäähtymisen hetkellä, mutta lasinpuhalluksen jäljiltä teoksen väreihin ja muotoihin jää vielä liikkeen tuntua”, Jantunen kuvailee.

Jantunen arvostaa lasinpuhallukseen liittyvää ryhmätyötä. ”Puhallan lasia itse, mutta valmiin teoksen tekemiseen tarvitaan kavereita mukaan. Ryhmässä työskentely on inspiroivaa yksin pakertamisen sijaan.”

Alma Jantunen asuu ja työskentelee Nuutajärven lasikylässä, jossa toimii useita taide- ja käyttölasin tekijöitä. Jantunen perusti vuonna 1999 Johannes Rantasalon kanssa oman lasistudion, Lasisirkuksen, joka on erikoistunut taidelasin valmistukseen. ”Teemme Lasisirkuksessa omaa taidetta sekä autamme muita taiteilijoita ja suunnittelijoita uniikkien lasiesineiden tuottamisessa.”

Uniikkilasin arvostus on Jantusen mukaan selvästi nousussa. ”Olen tyytyväinen, kun ihmiset saavat herätyksen ja alkavat kerätä sellaista lasia, josta tykkäävät. Minusta on hienoa, jos oma lasiteokseni tulee asiakkaalle kotiin sellaiselle paikalle, missä se on aidosti läsnä elämässä."

Uniikit lasiteokset tuovat luksusta arkeen myös postimerkeissä

Syyskuussa julkaistavissa postimerkeissä nähdään Alma Jantusen kaksi värikästä lasiteosta, Fruit Bottles ja Cactus Pigga, jotka ovat olleet myös asiakkaiden suosiossa. Postimerkkien graafisesta suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander.

Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. ”Postimerkeissä on esitelty vuosien varrella paljon suomalaista muotoilua ja Alma Jantusen työt sopivat hienosti tähän jatkumoon. Alma on lahjakas taidekäsityöläinen, jonka uniikit ja värikkäät lasiteokset tuovat luksusta arkeen nyt myös postimerkkien muodossa, kertoo Postin postimerkkituotannosta vastaava Design Manager Tommi Kantola.

Postin taidepalkinto myönnetään nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 taidepalkinnon sai kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin, vuonna 2018 graffititaiteilija EGS, vuonna 2019 vaatesuunnittelija Mert Otsamo ja vuonna 2020 kuvataiteilija Janne Laine.

Alma Jantunen, 48

· Valmistui lasiartesaaniksi Wetterhofin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1996.

· Osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin yli 10 maassa.

· Palkittu mm. Vuoden taidekäsityöläisenä vuonna 2007 (Ornamo) ja Taito-palkinnolla vuonna 2016 (Taitoliitto).

· Teoksia löytyy mm. Suomen Lasimuseosta, Designmuseosta, Suomen valtion taidekokoelmasta, Suomen Käsityön museosta ja Tampereen yliopistosta.

LISÄTIETOJA:

www.posti.fi

www.lasisirkus.fi

Postin taidepalkinto 2021 1.jpg
Postin taidepalkinto 2021 2.jpg

Neulo Nuutajärvi-sukat

sukat1.jpg
sukat3.jpg

Iskikö sinuunkin neuloosi? Tässä apua vaivaasi, neulo Nuutajärvi-sukat! Entiseltä nuutajärveläiseltä Elina Vänttiseltä tilatiin neuleohje, jossa hän käytti inspiraationa Puukonttori-rakennuksen kauniita ikkunoita ja koristeellisia puuleikkauksia.

Tulosta sukkaohjeet itse tästä tai Facebook-sivultamme, sitten puikot esiin ja neulomaan. Jos oikein innostut, voit lahjoittaa myyntiin ylimääräiset Nuutajärvi-sukkasi (kirjoneule valkoinen ja pohjaväri valintasi mukaan). Voit lähettää tai tuoda sukkasi Puukonttorin puoteihin: Shop Pikku Kerttu tai Ilone. Putiikeista voit ostaa paperisen neuleohjeen á 5 €. Sukkien ja ohjeiden tuotto käytetään Puukonttorin kunnostamiseen.

Suomen lasimuseo

Suomen lasimuseon tehtävä valtakunnallisena vastuumuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta vanhaan historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen.

Näyttelyt

Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi lasimuseo esittelee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa.

Ajankohtaisiin näyttelyihin tästä.

Suomen lasimuseo järjestää myös toimialaansa liittyviä kierto- ja vaihtonäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.

Yhteystiedot:

Suomen lasimuseo

Tehtaankatu 23
11910 Riihimäki

glass.museum@riihimaki.fi
p. 050 500 1956

www.suomenlasimuseo.fi

Käsin valmistettu lasi halutaan Unescon kulttuuriperinnön luetteloon

Suomi liittyy mukaan monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikkaa ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen lasimuseo on ollut hakemuksen alulle panija ja koordinoija Suomessa.

Lisätietoa Suomen Lasimuseon verkkosivuilta:

www.suomenlasimuseo.fi/unesco

Lisätietoja:
Uta Laurén, amanuenssi

Suomen lasimuseo, Riihimäki 

uta.lauren@riihimaki.fi

Venetsialaisiin lasinpuhallustekniikoihin liittyvän työpajan valmistelua Muranossa. Kuvassa mestaripuhaltaja Matteo Tagliapietra. Kuva: Suomen Lasimuseo.

Matteo+Tagliapietra.jpg